torstai 28. helmikuuta 2013

HYVÄÄ HUAMENTAAAAAAA! ;)

"Mä nautin siitä tunteesta kun sanon hyvää huomenta
Ja näen jotain riemua ohikulkijan ilmeestä
Mä tanssin yksin kadulla
Ja pidän ovet avoinna
Ja nautin joka hetken jälkeen lisää elämästä..." 


Siinä yllättävänkin viisasta sanailua Haloo Helsingiltä!



Mulla oli tässä yks aamu varsinainen "herätyshetkinen", kun oikein kunnon parisuhdetappeluillan jälkeen aamukin vielä oli pilalla. Kello 6.45 aviomiehen kellon pirahtaessa soimaan, hän virkkoi varsin epäystävällisesti: "Sori, mä en nyt todellakaan sua tänä aamuna nouse auttamaan." OK. Eipä kai siinä sitten mitään... Autan itse itseäni, saatana! Uskomattoman pahalla tuulella marssin alakertaan ja päätin koko sydämeni pohjasta, etten todellakaan auta myöskään takaisin. Päätin keittää kahvia vain ja ainoastaan itselleni riittävästi, laittaa auton pistokkeen vain omaan autooni ja katsoa muutenkin, että kaikki mihin voin vaikuttaa, teen ja laitan niin, että se on miehelleni mahdollisimman hankalaa.

Siinä kahvilusikkaa tempoessani purkista, päässäni naksahti jokin palkki oikeaan asentoon! Ei ei ei, seis! Nyt tämä meneen väärin! En halua pilata omaa päivääni näin... 

Niinpä vaihdoin täysin suunnitelmaa. Keitin kahvia tarpeeksi niin, että siitä varmasti riittäisi miehellenikin, laitoin molempiin autoihin pistokkeet paikoilleen, jotta varmasti miehellänikin olisi lämmin auto valmiina kyydittämään hänet työmatkalle. Muutenkin pidin huolen siitä, että kaikki mihin voin vaikuttaa olisi tehty ja laitettu juuri niin, että se olisi miellyttävää ja mieheni aamua helpottavaa. 

Varmistaakseni sen, ettei hyvät tekoni vain mene ohi tai jää ilman ansaitsemaansa huomiota, asetin post it -lappuja kaikkien hyvien tekojeni yhteyteen. Kahvinkeittimeen liimasin tarran jossa luki: "Auttaminen on iloinen asia!" Auton pistokkeeseen teippasin tekstin: "Lämmin auto on aamun pelastus!" Jääkaappiin teippasin: "Hyvää huomenta rakas!" Ulko-oveen tottakai taiteilin tekstin: "Saat anteeksi! Kaikki erehtyvät joskus!" 

VOI VOI kuulkaa ihmiset miten hyvä päivä siitä tulikaan minulle! ;) 

Ole oma pomosi ja muokkaa omasta päivästäsi aina sellainen, jossa sinulla on syytä hymyyn ja iloon! Jokainen meistä kuitenkin loppujen lopuksi on oman onnensa seppä ja voihan sitä siinä sivussa takoa vähän hymyä ja iloa muidenkin kanssakulkijoiden elämään, eikö?!

lauantai 9. helmikuuta 2013

"Voisitko sä...?"

"Voisitko sä jo alkaa aikuistumaan?" Siinäpä lause, joka kaipaa minusta hurjan paljon avaamista. Mitä se tarkoittaa? Kuka määrittelee aikuismaisen käytöksen? Mikä tekee jostakin aikuisen ja mikä taas aikuismaisen?

Tuo lause on kaikessa latistavuudessaan yksi ällöttävimpiä lauseita maailmassa, siis minun mielestäni. Se syntyy paheksunnasta, kateudesta, hämilleen menemisestä ja siitä kun joku uskaltaa elää ja taas toinen ei. Syntyy se tietysti myös huolesta, murheesta ja aidosta välittämisestäkin. 

Katsotaanpas! 

Pekka ja Matti ovat 22-vuotiaita nuorukaisia Loimaalta. Viikonloppuisin he viettävät aikaansa kylillä hengaillen ja kaljaa siemaillen. Matilla on sigamagee uusi auto, joku Toyota tai jotakin. Karvanopat ja kaikki! Eräänä lauantaina pojat päättävät vähän kokeilla, miten lujaa autolla pääsee. Hyvä ja hauska idea, aikuisten maailmassa ehkä melko tyhmä ja vastuuton, mutta onneksi mitään ei sattunut!

Saara ja tytöt 25-40jajotakin ovat laivalla. Aikaa kulutetaan luonnollisesti viiniä siemaillen ja drinkkejä nauttien. Jossakin vaiheessa nauttiminen luonnollisesti karkaa sen verran käsistä, että humallutaan oikein kunnolla ;). Flirttaillaan, härnätään, tutustutaan uusiin ihmisiin ja TANSSITAAN! Tanssitaan pöydillä, sohvilla, tolpalla ja ilman. Vapaudutaan ja annetaan mennä! Hyvä ja hauska idea, aikuisten maailmassa täysin harkitun harkitsematon ja varsin vastuullinen. Silti joku paheksuu..?

"Hei voisitko sa alkaa jo aikuistumaan?" Ei kiitos, elän mieluummin! ;)