keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Roikkuu rotkon reunalla ;)

Kun on syntynyt on/off -ihmiseksi, niin sellaisena näköjään pysyy koko elämänsä! Tai ei minulla vielä toivottavasti ole koko elämä kasassa, niin että en tiedä jos vaikka tästä tasaantuu vanhetessa, mutta epäilen. On/off -ihmisen elämä on rankkaa. Jokainen asia kolahtaa kovin, oli se sitten iloinen tai surullinen, hyvä tai paha. Kaikki tunteet tunnetaan satasella ja kaikkeen reagoidaan aina isosti!

Rankkuudestaan huolimatta on/off -ihmisen elämä on kuitenkin varmasti rikkaampaa, kuin monen tasaisemman juu/juu-ihmisen tai ei/ei-ihmisen, ehkä/vaikkapa -ihmisistä puhumattakaan. Silti täytyy myöntää, että olen juuri noille kaikille edellämainituille ihmistyypeille aika-ajoin melko kateellinen. Minä kun vaahtoan jostakin asiasta käsillä viuhtoen ja suurta sisäistä draamaa tuntien, on joskus hämmentävää huomata, miten toinen ihminen voi suhtauta samaan vaikkapa viileän analyyttisesti tai kylmän harkitsevasti. Joskus minäkin haluaisin vaan todeta, että nyt on näin, mutta kun minä totean että NYT ON HYVÄNEN AIKA HERRANJESTAS VOI KAMALA NÄIN!!!

Toisaalta on/off ihminen on onnekas, sillä elämän kaikki värit tulevat väkisinkin tutuiksi. Saa itkeä ja nauraa aina kovemmin kuin muut, saa raivostua niin että nahka kääntyy väärinpäin ja saa rakastaa niin että ravistelee! 

Joskus säälin läheisiäni ja ystäviäni... Voi hyvänen aika, että heillä on minun kanssani kestämistä! Mutta läheisteni määrästä päätellen, kaikki se vaiva ilmeisesti kannattaa!!!??? :)

Kiitos ja anteeksi kaikille ihanille, rakkaille, ihmeellisen viisaille ystävilleni, jotka ovat aina mukana niin aallon harjalla kuin siellä syvimmässäkin kuopassa. 

RIEMUKASTA ELÄMÄÄ ROTKON REUNALLA IKUISESTI ROIKKUEN TOIVOTTAA,
                   
SAARA ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti